Digiaikaan
30.4.
Edelleen elellään ilman tv-ohjelmia. Yle jaksaa vieläkin lähetellä muistutuskirjeitä lupamaksusta, vaikka täällä näkyy vain omat ja vuokravideot. Lapset karkaa välillä sukulaisiin katsomaan lempiohjelmia, mutta oma tv:n katselu on lähes loppunut. Radio on vallannut taustan, mutta välillä sitä kuuntelee ihan aktiivisestikin. Kahden sanomalehden seuraksi olen tilannut jo kolmannen, pitäähän maailmanmenosta pysyä kärryillä. Eri lehdissä on hiukan eri näkökannat asioihin, mistä voi tehdä mielenkiintoisia medianalyysejä.
Oma säästynyt aika kuluu netissä sähköposteja lueskellessa ja töitä tehden. Pitää varmaan asentaa nettilukko ja aikalukitus, jotta osaa lopettaa työpäivän.
Odotan kesää ja hetkeä, jolloin uskallan laittaa suurimpaan osaan sähköpostejani lomavastaajan. Sitten jää aikaa lukea ne kirjahyllyn lukemattomat kirjat ja kirjaston aiotut lainat. Loma ilman elektroniikkaa?
10.3. Maanantaina tuli kylään sitten tv-luvan tarkastaja. Lapset oli yksin kotona ja koirat teki selväksi, ettei sisälle ollut tulemista. Setä jätti lapun, jossa sanottiin, ettei taloudessa ole tv-lupaa. Ei tietystikään, kun se oli irtisanottu. Lapussa ehdotettiin, josko maksaisin tv-luvasta, jos katselen tv:tä. Harmi, etten ollut kotona, niin olisi tarkastaja voinut tulla toteamaan, ettei meillä voi katsella kuin videoita. Paitsi tietysti, jos joku tuo sen oman digiboxin mukana. Mutta sen digiboxin omistaja on maksanut oman lupansa.
9.3. Tänään sunnuntaina lähdin varta vasten kylään katsomaan kulutusdokumenttia. Eipä ollutkaan kummoinen. Odotukset oli korkealla, kun olin sen jo monta päivää sitten valinnut “pakko nähdä” ohjelmaksi.
Eilen illalla tuli vieraita. Tiesivät, ettei minulla ole digiboxia ja toivat oman mukana. Katsottiin tosi vähän aikaa huuhaa-ohjelmaa. Clint Easwoodinkin länkkäri oli liian raaka lapsille. Olisikin ollut parempi tuoda vuokraleffa mukana. Digikanavien ilmaisviikonloppu tarjonnasta kuin ei oikein mitään kiinnostavaa löytynyt.
8.3.
Viikko on oltu ilman tv:n katselua, eikä pahempia vieroitusoireita ole ilmennyt. Sain luettua yhtä kirjaakin iltasella, mutta muuten illat on kulunut kokouksissa, joiden jälkeen on niin aivot tyhjänä, että automaattisesti kävelee tv-huoneeseen, kunnes muistaa, ettei tv:stä näy muuta kuin kaunis punainen. Ohjelmatiedot tulee luettua tarkasti, voihan sitä mennä kylään tv.tä katsomaan, jos tulisi jotain mitä ehdottomasti pitäisi nähdä. Viikon aikana ilmennyt vain yksi sellainen ohjelma, joka onneksi tulee uusintana viikonloppuna. Uusi syy mennä kylään.
Lapsena 60-luvulla muistan, kuinka maalla kylänväki kokoontui siihen ainoaan tv-talouteen. Tv:n katselu oli yhteisöllistä.
On ollut mukava kuunnella radiota, josta tulee onneksi ihan asiaakin.
29.2.
Irtisanoin tänään tv-lupani, kun huomenna loppuu kaapeliverkossakin analogiset lähetykset. Kokeilin digitv:tä jouluna. Ostin itselleni joululahjaksi hienosti muotoillun digitv:n ja asensin sen sitten joulupäivänä tarkoituksena katsella Teemalta kaikkea kivaa. Parin päivän tuskailun ja useiden uusinta-asennusten jälkeen ei auttanut kuin todeta, ettei käyttöohjeen päivitysohje pitänyt paikkaansa, digitv ei todellakaan päivittynyt itsekseen, eikä avustuksella. Siispä kannoin tv:n takaisin kauppaan.
Myyjien uskomattomien selitysten jälkeen en voinut kuin ihmetellä, kuinka kuluttajat nielee mitä ihmeellisempiä selityksiä ja valmistajan sekä myyjän vastuunpakoilua. Myyjä ei muka vastaa tuotteesta, mutta myy vialliseksi tietämäänsä tuotetta edelleen, kun eihän sitä voi tietää mikä niistä ei toimi, kun joku toimii….
Yhtään anteeksipyyntöä ei kaupasta eikä maahantuojalta tullut, rahat kyllä sain takaisin. Tilanne, että maahantuoja ei saa digitv:tä päivitettyä ongelmien ilmettyä useassakaan viikossa, lupauksen mukaisesti verkon kautta, on uskomatonta, kun digiaikaan on kuitenkin siirrytty jo pari vuotta! Paras lohdutus oli olevinaan se, että juuri tänään oli ilmestynyt päivitys, joka ratkaisee osan ongelmista ja sitten uudenvuoden jälkeen olisi luvassa päivitys joka oikeasti toimii!
Siispä olen nyt siirtymässä digittömään aikaan. Mielenkiinnolla odotan kuinka pärjään kahdella sanomalehdellä ja radiolla ajankohtaisuutisten kanssa. Toisaalta tv:sta tulee samat asiat useaan kertaan ja sitten suurin osa huuhaa ohjelmaa, joka ei herätä mitään ajatuksia, vaan vain turruttaa mieltä. Analogisesta TV:stäni voi edelleen toki katsoa videoita hyllystä tai vuokrata niitä. Vuokraamisessa on se hyvä puoli, että tulee mietittyä mitä oikeasti haluaisi tänään katsoa.
Ja sitten odotan myös, että se vapaa-aika, mikä nyt menee netissä ja tv:n äärellä, että siitä jäisi hiukan hyvään kirjallisuuteen. Hyllyssäni odottaa jo monta kirjaa ja kirjasto on tosi lähellä.
Taitaa tämä olla protesti myös tv-lupamaksuille. Ne on nyt samat kaikille tuloista riippumatta ja pitäisi mielestäni rahoittaa suoraan veroista kuten aikoinaan radiolupamaksut. Yksinäis-(opiskelija, eläkeläinen) tai lapsiperhetaloudessa lupamaksu voi olla oikeasti kohtuuttoman iso erä rehelliselle tunnolliselle maksajalle.
